Posts

Kaloi Milong-nu!

Masang chun Lhaseh Lekhaso ho ah Lungsuhto Thusim kana jih ji in, hichu ‘Fiction Column’ a kana so ji’e. Thusim hi ijih ngai lai chun lunggel aum thei in tulang hin jihkhah lou na asot jep phat in jih ding iti jong leh lungthim a imacha akondoh thei tapoi. Ipi hile kithah patkit thei nadin Kum-10 vel masang, University a MA kasimlai, a kathilto khat thusim tobang in kahinsei nom’in, agomlam pen in hinsei inge. Keihi kamihina mong mong a nungah deichat hattah kana hi. Kamitla numei ana tamlheh vang in kadeichat jouse kana hel deh poi. Ajehchu nungah hel kiti hi totna ahi pon, mopohna lientah toh chekhom ahi tihi kei lahdan ahi. Hijeh hin koima pou kom’a kalunggel kana sei ji pon ahi. Numei kangaisang ho lah a ka-classmate Milong nungah khat ana jao’e. Ama hi Lekha athem in, mifeltah jong ahi. Khuti tah a amel hoi ahilou vang in ahindan chun eina ngolsah lheh-e. Nungah chonnem, ahilou leh kamthem tah jong ahi deh pon, mi haosa insung a kon jong ahi poi. Ipi jeh tah a chu kana ngai...

Ka-u in ei-ngailut nahi alu nalom’e!

Image
Ka-u in ei-ngailut nahi alu nalom’e! Eiho society a hin a-Ucha a class kibang hi, apengkop ho tilou in, atam behseh poi. Hiho lah a chu kei le Ka-Upa jong khat kana hilhon’e. Class-KG a kipat in class kahung kibang lhon in, class-8 chan kana kaikhom lhon in ahi. Class-KG kasim lai hon chun  First Rank  leh  Second Rank  kana kilha ji hon in, ahin ol ol in ahung chal in ahile Pathen thilgon jong hintin keijoh chu lekha lam’ah kahung machal jo tan, atam jo in kei mark joh ahung tamjo ji tai. Hijeh chun jilkung holeh loi-le-gol ho a kon in pachat na kana mujing ji’e. Chutia mi pachat kamu jing jeh chun kalungthim ah kihisah na ahung lut tan, ol ol in ka-upa chu kahin noise pan tan ahi. School leh Hostel dung a ka-upa suhkhel kahet aum leh jilkung ho kom a aguh in kaga seidoh jin, ka-upa chun mol ane ne jeng ji in ahi. Adeh in ‘ Talking Mother Tongue ’ ah kana ha somdoh ji lheh-e. Alang khat-a class kakalsang chan hon in ka-upa chu lekha lam’a al...

Competitive Exam bolthei phabep

Na-lekhasim hi ipi ding’a sim nahim ti nagel khah em? Chihna-thepna lam’a minung kaphah-a, mitoh kakibah nading ahi tia nagel em? ‘Ipi jeh-a lekha nasim ham?’ tin kidong leuhen ilunggel-u achom cheh himai thei ahi. Ahin atamlang hi natoh (service) dei ihi diu tahsan aum’e. Hijeh chun Competitive exam bolding thanom’a aphatcha kigo nom hoding in anoija hin competitive exam bolthei phabep ahung kitah lang’e. Exam leh Eligibility criteria ho itah lang maimai’u ahin, detail vang kipe lou ahi. 1. UNION PUBLIC SERVICE COMMISSION (UPSC) Service ijat umjong leh UPSC hi akiha seipen chu ahi. Ahin UPSC in kumseh a abol exam hi khatseh ahipon, tampi ahi’e. Hiho lah-a phabep ana veu hite. (I) Civil Services Examination (CSE): Civil service exam hi stage-3: Preliminary, Main (Written), chule Interview aum’e. CSE hin IAS, IPS, IFS, IFoS, IRS, IDAS, IA&AS, IDES, chule service dang 20 vel agom’e. Educational Qualification (EQ): Any Graduate (pass/appearing) Age: 21-30 (5 y...

Manipur University Umdan Mitvet khat

Masang chun Master (Post-Graduate) hi akiman-man, ahilou leh athanom-nom bou in asim dan in ana kilang’in, hinlah phat chedan kikhel jing toh kilhon in alouthei lou dan in ahung umdoh tan Master sim jong akibe jing tai. Adeh in General-Line (tichu Professional Line hilou) a cheho din Master sim ding hi apoimo dehset-e. Hiche hi ajeh tampi umjong leh Natoh (Service) leh hetna (knowledge) sang deijeh ahipen’e. Master degree bollou poimo dan simlai hon ahin hetjep jep utoh kilhon in University hoitah ahilou vang in Manipur University jeng a jong Applicant atam lheh ji tan, department atamjo ah admission mu ding hi thilbai ahung hi tapoi. India sung ahin University ho hi University Grant Commission (UGC) vetsui na noi in aki koi in, hiche hi Union Ministry of Human Resource Development, Government of India noi ahikit-e. Tu-naicha a UGC in notice khat ana sodoh dungjui chun September 3, 2015 chan hin India sung ah University-733 aum tan, hiche hochu State Universities-336; Deemed to b...